Bogner Alchemist Head

Uusien kontaktien solmimisen myötä olen saanut kiitettävästi korjattavia musiikkilaitteita käsiini ja oppinut taas paljon lisää. Omiin projekteihin on jäänyt aikaa vähänlaisesti, mutta nyt sain vihdoin eteeni mielenkiintoisen pähkinän.

Paikalliseen musiikkiliikkeeseen oli toimitettu Bogner Alchemist-nuppi, jonka toiminta oli mystisesti lakannut. Otin nupin työn alle ja aikani pähkäiltyäni jouduin tunnustamaan oman osaamattomuuteni. Kun vahvistimeen kytkettiin virrat, mitään ei tapahtunut. Jalkakytkin sai kuitenkin sähköä, koska siihen syttyivät valot.

Olin ymmälläni. Purin vahvistimen pois koteloinneistaan ja aloin käydä läpi virran kulkureittejä. Jossain vaiheessa huomasin, että verkkomuuntajan toisiokäämi oli kytketty piirilevyllä väärään paikkaan. Tämän johtoparin siirtäminen oikeaan paikkaan sai aikaan jotain eloa; pääteasteen putket alkoivat lämmetä. Etuaste ja kaikki etupaneelin valot olivat vielä vailla eloa.
 

Ruumiinavaus

Pähkäilin aikani tuloksetta ja totesin, että vianetsintään tarvittava aika tulisi olemaan niin pitkä, ettei asiakkaan kannattaisi teettää työtä. Tarjouduin ostamaan nupin pois kohtuullisella hinnalla tiedostaen riskin, että sitä ei koskaan saataisi kuntoon. Näin minun ei tarvitsisi miettiä vianetsintään ja korjaamiseen kuluvaa aikaa ja projektin taloudellista kannattavuutta.

Vietin useita iltoja vahvistimen piirileviyjä tutkien ja tietoa hakien. Tehokasta työaikaa kului kymmeniä tunteja, mutta opin jatkuvasti jotain uutta putkivahvistimien sielunelämästä. Aikani yleismittarin kanssa mittailtuani ja piirroskaavioita tutkittuani havaitsin, että etuaste ei saanut tarvitsemaansa jännitettä. Etuasteen putkia ajetaan +3,5V/-3,5V jännitteellä. Mittaukseni näyttivät, että etuasteelle meni vain +1,6V/-1,6V.

Tässä vaiheessa oli taas aika kaivaa kytkentäkaavio esille ja tutkia virran kulkusuuntia power boardissa. Huomasin, että piiri, jonka läpi jännite menee etuasteelle, piti sisällään samanarvoiset vastukset sekä virransyötön, että maan puolella. Nämä vastukset oli yhdistetty potentiometrillä toisiinsa, jolloin etuasteelle syötettävää jännitettä pystytään säätämään.

Tämän huomattuani laitoin yleismittarin kiinni piiriin mittaamaan toisen puolen jännitettä ja aloin säätämään potentiometriä, kunnes mittari näytti etuasteelle menevän noin 3,5:n voltin jännitteen. Lukeman noustessa mittarissa haluttuun arvoon, syttyi vahvistimen etupaneeliin valot.

Kasasin vahvistimen ja kytkin sen kiinni uskollisesti palvelleeseen bassokaappiini. Kaikki toimi juuri, kuin ohjekirjassa kerrottiin. Olin todella innoissani, koska käsissäni oli ensimmäinen oma putkivahvistimeni. Olin myös todella väsynyt, koska vianetsintä ja korjaaminen vievät uneni useammalta yöltä ja aikaa vahvistimen tutkimiseen oli tullut käytettyä kymmeniä tunteja.Piakkoin saatuani Bogneriin eloa, hankin sen seuraksi 4*12” kitarakaapin, jonka kanssa pääsin kokeilemaan vahvistimen tuottamaa ääntä hieman ihanteellisemmissa olosuhteissa. Hetken soiteltuani totesin, ettei tämä nuppi lähde käsistäni eteenpäin, vaan jää omaan työkaluarsenaaliini.

Pinkka löysi nopeasti paikan uudesta kodistaan.